Nipisat suaat

Nipisat suaat nerisassiannut immikkut ittumik umamisunnitsumillu ersarissumik avannaata imartaaneersumik mamaqalersitsisarpoq

Nipisat suaat nipisammeersuusut (Cyclopterus lumpus) "Avannaata kaviariinik" taaneqartarput. Suaat qanermi qaaraangamik mamamik nutaarsunnitsumik, tarajornitsumik tunguarnilaartumillu malussartitsisarput.

Nipisat suaannik tunisassiat

Nipisat suaat Royal Greenlandimeersut tunisassiat assigiinngitsuupput. Royal Greenland immamiit qaqinneraniit nerrivimmut apuunnissaanut immikkuullarissumik tunisassioriaaseqarpoq, taamaammallu tunisassiat pitsaalluinnartuunissaat qulakkeerneqarlunilu pisarineqarneraniit tunisaanissaanut paasissutissat tamarmik pigineqartarput. Nipisat suaat qaqerlaatut qerisitat taamaallaallu salillugillu poortorneqarnikut pisiarineqarsinnaapput. Aammali qalipaatinik assigiinngitsunik, matumani namminerisaminnik qalipaatigeriigaannik kiisalu qalipaatinik AZO-qanngitsunik qalipaatillik pisiarineqarsinnaallutillu assersuutigalugu wasabimik Kangiani mamarineqarluartumik mamarsaasersukkatut pisiarineqarsinnaapput.

Tunisassiat nalunaarsorsimaffiat

Nipisa immami

Nipisa ulamertumik naatsumillu timeqarlunilu naatsunik avaleraqarami nallorluttuusoq ilisariuminaqaaq. Nallorluttuunerminut taarsiullugu ujarassuarniissinnaajumalluni qeqqusaniissinnaajumallunilu timimi naqqani ulamertumik milluaateqarpoq.

Nipisa Atlantikup Avannaata imartaani kitaani Canadmiit kangiani Norgemi uumasuuvoq. Sinerissap qanittuani avataanilu immap naqqani 50-iniit 300 meterinik ititigisumi ujaralimmi uumasuuvoq. Arnarluk tungujortunik qorsunnillu qalipaateqarpoq, 50 cm angullugit takissuseqarlunilu 5 kg-nik oqimaassuseqarami angusallummiit anginerungaatsiarpoq. Angusalluk 35 cm missaanik takissuseqarlunilu 2 kg missaanik oqimaassuseqartoq aappaluttunik kajortunillu qalipaateqarpoq. Nipisa ukiukkut nerinerusarami peqqunnik mikisunik, quperlunnik aalisagaaqqanillu nererusunnerusarpoq.

Nipisat uumaffii

Nipisa upernaakkut ikkattumut pilluni suffisarpoq. Angissutsini utoqqaassusiniunngitsoq malillugu kinguaassiorsinnaalertarpoq, arnarlullu 38 cm-rit missaanik takissuseqaleraangami kinguaassiorsinnaalersartoq angusalluk 28 cm-rit missaanik takissuseqaleraangami kinguaassiorsinnaalertarpoq. Arnarluup suffinerup nalaani oqimaassusimi 25%-iata missaanik oqimaassusilinnik suaqarsinnaasarpoq. Arnarluk ullut 8-niit 14-it tikillugit ingerlanerini suannik 200.000-kkaartunik suffisinnaavoq. Angusalluup suaat kinguaassaqalersikkunigit tukernissaasa tungaanut najortarpai. Nipisa suffereeraangami immamut itinerusumut utertarpoq.

Nunatta kitaani nipisanniarneq the Marine Stewardship Councilimit 2015-imi nungusaataanngitsutut akuerineqarpoq.

MSC-tut akuerisaasarneq pillugu uani paasisaqarnerugit.

Nipisanniarneq

Najukkami aalisartuunerusut sinerissap qanittuani nipisanniartarput. Qassutinik ammut takisuunik immallu naqqanut ninginneqartartunik nipisanniariaaseq atorneqarneruvoq. Nipisa qassutinik pissuseqatigiiaanut piumaneqartunut immikkut nigartalinnik pisarineqartarpoq. Aalisartoq ataaseq qulit 15-illuunniit missaannik qassuteqakkajuppoq, taakkulu ningilluarsimanissaat imaarneqartarnissaallu qulakkeerumallugu ullut tamaasa alakkarneqartarput. Qassutit imaarneqareeraangata pisat umiatsiamut qaqinneqarlutillu suaat nipisamiit erlaviikkamiit qajassuartumik piiarneqarlutillu nappartarsuarnut immiunneqartarput. Nipisa erlaveeriarlugu sikulimmiitinneqartarpoq.

Nipisanniarneq

Najukkami aalisartut qassutit nipisanniutit umiatsiaaqqaminnut qaqittarpaat.

Nipisat suaat Royal Greenlandip tunisassiorfiinut ullut tamaasa tunineqartarput, tunineqartullu tamarmik pisarineqarneraniit tunisassiarineqarneranut paasissutissaasa toqqorsimasuutiginissaat siunertaralugu nalunaarsuinermut atortoq SAP atorlugu nalunaarsorneqartarput.

Tunisassiorneq

Nipisat suaallu tunisassiorfinnut nunatsinniittunut tunineqartarput. Nipisat qerititsivinnut napparissunut ikillugit kipparissukkaanngorlugit qeritinneqartarput. Kipparissukkaat niuerfinnut assersuutigalugu Kangianiittunut nipisat nerpiinik mamarinnilluartunut toqqaannartumik nassiussuunneqartarput.

Suaat maskiinat atorlugit ameraasaanniit qajassuartumik piiarneqartarput. Qajassuartumik saliinermi periutsit pingasut atorlugit minguit tamarmik piiarneqarnissaat qulakkeerneqartarpoq. Suaat salinneqareeraangamik taratserneqartinnagit akunagilluunniit tunineqartinnagit, imaluunniit tunisassiareqqitassanngorlugit seernartumut tarajortikkamut poortorneqartinnagit panertinneqartarput. Tunisassiornerup nalaani pitsaassusaat arlaleriarluni misissorneqartarpoq, pitsaassutsimillu misissuineq ataavartumik ingerlanneqartarniassammat tunisassiarineqartuniit tamanit misissugassat tunisassiap piffissaq attartussusaa tamaat uninngasuutigineqartarput. Suaat tunisassiorfinniit nunatsinneersuniit pisisartunut toqqaannartumik tunineqartarput, imaluunniit tunisassiareqqitassanngorlugit Tysklandimut nassiunneqartarput.

Poortuutissat illersuutaasut

Suaat tunisassiorfinniit nunatsinniittuniit nassiunneqartinnagit pitsaanerpaamik asiunaveersaartinniarlugit sivisunerpaamillu attartussuseqartinniarlugit nappartat seernartumik kuerarneqaqqaartarput.

Suuat tarajuisa annikillisinnissaat anguniarlugu Tysklandimi tunisassiorfimmi ingerlaartutigut ingerlatitsinnagit pitsaassuseq naapertorlugu immikkoortiterneqariarlutik kingorna kaavsillugit panerserneqartarput. Suaat kaavittumi qalipaaserneqarlutillu pitsaassutsimut misissuisoqaqqitsinnagu tunisassiornermut najoqqutassiaq naapertorlugu allanik akulersorneqartarput. Suaat qalipaaserneqareeraangamik igalaaminernut mikisunut poortuutissanulluunniit plastikkinut poortoriarlugit kissallugit bakteeriaajarneqarlutillu inuussutissanik isumannaallisaaneq qaffasinnerpaaq anguniarlugu silaannaarneqartarput.

Pitsaassutsimik nakkutilleeqqissaarneq

Nipisat suaannit tunisassiarineqartunit tamanit misissugassat tunisassiap attartussusaa tamaat Royal Greenlandimi uninngasuutigineqartarlutillu pisisartut tunisassianik pitsaanerpaanik pisiassaqartikkumallugit pitsaassutsimut ataavartumik misissuisoqartarpoq

Suaat tunisassiorfimmi ingerlaartoq qimatsinnagu igalaaminernik saviminiminernilluunniit akoqannginnissaat qulakkeerniarlugu saviminermut malussajasukkoortinneqarlutillu røntgenikkoortinneqartarput.

Poortuutissat atoruminartut

Nipisat suaat Royal Greenlandimit tunisassiarineqartut poortuivimmukaanneqannginnerminni igalaaminernut mikisunut poortorneqarlutillu saviminermik simminneqartarput

Niuerfinnut aqqut

Suaat allanik akuneqanngitsut qerisullu nunatsinni tunisassiorfinniit pisisartunut nassiussuunneqartarput. Tunisassiat Tysklandimi annermik inuussutissalerisunut niuertarfinnulluunniit toqqaannartumik nassiunneqartarput.

Nipisat suaat Europami, ingammik Skandinaviami mamarineqarluarput, tassanilu kaviarinut taarsiullugit sassaallilutigineqartarput.

Nipisat suaat iggavimmi

Nipisat suaat mikisut sikattullu tarajornitsumik aammali tunguarnitsumik ersarissumillu umamisunnitsumik mamaqarput. Suaat sananeqaatimikkut omega 3-mik akoqarluartut jodimik, kaliumimi selenimillu aamma akoqarput. Nipisat suaat Royal Greenlandimeersut nipisat nerisaat pissutiginerullugu aappaluartumik qalipaateqarput.

Qalipaatit assigiinngitsut

Nipisat suaat pisisartut piumasaat naapertorlugit qalipaatit assigiinngitsut pissarsiarineqarsinnaapput. Qalipaatip nipisat suaasa mamaat sunnerneq ajorpaa.

Nipisat suaat seernalaartunut, immussunnitsunut nutaarsunnitsunulluunniit akorissannut naleqqupput. Suaat siuleqqiutitut aalisakkanilluunniit qalerualinnillu kissartutugassanut akoriuminartuupput. Taamaatiinnarlugilli aamma qilanaartuutitut assersuutigalugu blinisit sualerlugit, creme fraichlerlugit uanitsullu aappaluttut aggorlugit sassaalliutigalugu mamarsaatigineqarsinnaavoq.