Pappiaqqat, pappialarsuit ninngusuut plastikkilu
Tunngavik reduce – recycle – renew, tassa annikillisaaneq - atoqqiineq - nutarsaaneq naapertorlugu suleriaaseqarpugut
Tunisassiat piareeriikkat eqqiluisaartumik pilertortumillu assartorneqarlutillu attartuujussagunik poortorneqartariaqarput. Poortuutissalli suulluunniit atorneqassanngillat.
Nalorninartut periarfissallu
EU-mi Tunisassiortunut Akisussaaffik Annertusisaq naapertorlugu poortuutissat tamarmik atoqqissinnaassusaat, qalipaataat oqimaassusaallu apeqqutaatillugit 2025-mi akitsuuserneqartarnissaat atulissaaq. Akitsuutinik annertuunik akiliisalernissaq, aammali atugaareersut aalajangersimasut paarlatsissaannik nassaaruminaassinnaaneq matumani nalorninartuuvoq.
Poortuutissat, qassutit, karsersuit allallu katatat aamma illoqarfinni nunaqarfinnilu takuneqakkajupput, soorlu aamma aalisaatit atornikut katatalluunniit imaanut qimaannarneqarsimatillugit inuttaqaratik pisaqarsinnaasarneri nalorninartuusut. Aammattaaq kilisassutit katatat plastimik immami uninngaannarunik mikroplastinnguuttussanik immallu pisuussutaanut ajoqutaasussanik akoqarput.
Royal Greenlandip aallussinermini atoqqiineq annertusitikkumallugulu poortuutissat atortullu allat piujuartitsinermi atorneqarnerusinnaasut misissorlugillu allanngortinneqarnissaannut periarfissanik takusinnaavai.
2022-mi iliuutsit inernerillu
2022-mi poortuutissat tamarmik sananeqaataannik paasiniaaneq nalunaarsuinerlu suli annertuvoq, matumanilu tunisassiortutut annerusumik akisussaaffeqalernissap tungaanut digitaliusumik nalunaarsuuteqalernissaq siunertaavoq.
Tunisassiornermi misileraanermik ataqatigiissaarineq poortuutissanullu nutaanut ikaarsaarneq Nutaaliornermi immikkoortortap nutaap suliassaanut ilanngupput. Aallaqqaammut poortuutissat aallunneqariarlutik tunisassiareqqitassat tullinnguunneqarumaarput.
2019-2022-mut anguniakkat piviusunngortitsinerillu
Poortuutissat
Anguniakkat:
- RG-ip poortuutissaataata plastiusut minnerpaamik 85 %-ii ataasiinnarmik sananeqaatiliupput atoqqinneqarsinnaasut
- Pappilissat qeratasuut pappiaqqallu tamarmik FSC-mit assingusumilluunniit akuerisaapput
Anguniakkanik naammassinninneq:
Poortuutissat plastiusut 80 %-ii maanna atoqqissinnaapput. Anguniagaq suli anguneqanngilaq, niuertarfeqarfinnulli tunisassiat ilaat plastinik assigiinngitsunik arlalinnik poortuutissaqarsimasut maanna ataasiinnarmik sananeqaatilinnik taarserneqarmata plastinut atoqqikkuminaatsunut ataavartumik taartsissarsiortoqarpoq.
Poortuutissat akuleriit soorlu ass. pappiaqqanik ninngusuunik sanaat plastimillu saatsumik iloqutsikkat ilaatigut tunisassianut annertuukkaarlugit poortuitilluni kilisaatinilu poortuutissatut atorneqartartut atorluarneqarsinnaasunik taartissarsinissaat ataavartumik sulissutigineqarpoq.
Pappilissat pappillu atorneqartut tamarmik FSC-mit akuerisanik sananeqaateqarput
Aalisakkanut karsit kaarillu
Anguniakkat:
- Aalisakkanut kaarit polyethylenimiit (PE) polyuretanimiillu (PUR) ataasiinnarmik sananeqaatilimmut PE/PE taarserneqassapput
- Aalisakkanut karsit kaarillu atornikut katersorlugillu atoqqittussanngorlugit aserorterneqassapput
Anguniakkanik naammassinninneq:
Royal Greenlandip nunatsinni aalisakkanut karsit ataasiinnarmik sananeqaatilimmik polyethylenimik sanaat kisiisa pisiarisarniarlugit aalajangerpoq. Kaarerpaaluit taarserneqareerput, aalisakkanulli kaarit amerlasuut qaavi iluilu allamik aserorterneqarsinnaanngitsumik iluarsariarlugilli atoqqittussanngorlugit tuniniarneqarsinnaasunik sananeqaateqarput.
Royal Greenland aalisakkanut karsinik kaarinillu attartuallaanngitsunik atuingaatsiarpoq. Kalaallit Nunaanni nunap killiisa iluanni plastikkinik atoqqiinissamut atortorissaaruteqanngimmat nunap killiisa avataanni periarfissarsiortoqartariaqarsimavoq. Taamaattorli nunatsinniit Danmarkimut, Islandimut allamulluunniit plastikkinik imaatigut assartuineq aningaasaqarneq avatangiisillu eqqarsaatigalugit akilersinnaasariaqarpoq.
Qalut aalisaatillu allat
Anguniakkat:
- Aalisarnermut qalut qassutillu katersorlugillu, aaqqissorlugillu atoqqinneqassapput
Anguniakkanik piviusunngortitsineq:
Sinerissap qanittuani aalisarnermit atortut, qassutit ningittakkallu atorunnaarneqarsimasut pillugit iliuusissanik ujartuisoqarsimavoq. Taakkuninnga katersinissamut ajoraluartumik naammaginartumik iliuusissiornissaq iluatsissimanngimmat suliassamut matumunnga periuseq aalajangersimasoq aallartinneqarsimanngilaq.
Royal Greenland Qeqertarsuup Tunuani saliinissamut arlaleriarluni
aningaasaliisimavoq, aammattaaq oqartussat 2022-mi Kalaallit Nunaanni Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfimmut pisiortortartut aqqutigalugit aalisarnermi atortut annaasat nuna tamakkerlugu nalunaarsorneqarnissaannut periusissiorput. Periusissiaq 2023-mi atuutsilersinneqassaaq.
2030-mut angorusutat:
- Kilisassutit qassutillu Royal Greenlandimit pigineqartut atukut tamarmik atoqqinneqartassapput
- Poortuutissat tamarmik atoqqinneqarsinnaasunik sanaajussapput