Pisiortorfinnik ileqqorissaarluarluni nakkutilliineq, inuit piginnaatitaaffii aamma ingerlatsinermi ileqqorissaarneq
Pisiortorfitta ILO-mi isumaqatigiissutit atuuttut inuillu piginnaatitaaffii eqquutsissagaat kissaatigaarput
Pisiortorfigisartakkatta sulisutik atugarissaartikkumallugit piumasaqaatit qaffasissut eqquutissagaat qulakkiissallugu akisussaaffeqarpugut.
Sumiluunniit kinaluunniit niueqatigigaluarutsigu inuit sulisullu pisinnaatitaaffiinik avatangiisit pillugit atugassarititaasunik tunisassiallu pisarineqarneraniit tunisaanissaanut paasissutissartaasa eqquutsinneqarnissaat pillugu pisussaaffeqarpugut.
Nalorninartut periarfissallu
Pisortatigoortumik nalilersueriaatsit (Human Development Index, Environmental Index og Corruption Index) malillugit nalorninartunik misissuinitsinni tunisassiat nunami sorlermi tunisassiarineqarsimanerat apeqqutaatillugu pisiortorfigisakkagut annertuumik, akunnattumik annikitsumillu nalorninartoqarfittut immikkoortiterneqartarput. Risikoanalysen ajourføres med BSCI vurderinger (Business Social Compliance Initiative). Immikkoortut aarlerinarnerpaatut nassuiaatigineqartut tassaapput meeqqanik sulisitsineq, sulisitat pisinnaatitaaffii, isumannaallisaaneq avatangiisillu.
Pisiortorfigisartakkatta suli amerlanerusut SMETA naapertorlugu misissorneqarnissaannik piumasaqarluta isumannaallisaaneq suli pitsaanerulersikkusupparput. Maannamut misilittakkagut tunngavigalugit 2030-mut angorusutanik pilersitsivugut.
2022-mi iliuutsít inernerillu
Royal Greenlandip nunanit allaneersunik sulilersitsisarnermut politikkia nutaaq kiisalu aalisakkanik qalerualinnillu pisiortorfiusartut nunanit annertuumik nalorninartoqarfinneersut pingajuusumit (SMETA) nakkutilliivigineqartarnissaannut piumasaqaammut naleqqusaaniarluni pisiortorfiusartut ileqqorissaarnissamut najoqqutassiaat nutarsarneqarpoq. Pisiortorfiusartut ileqqorissaarnissamut najoqqutassiaanni pisiortorfiusartut avatangiisiminni silaannaap pissusianut sunniuteqarnerminnik annikillisaanissamut politikkeqarlunilu periusissiaqarportaaq.
2019-2022-mut anguniakkat piviusunngortitsinerillu
Anguniakkat:
- Royal Greenlandimi pisiortorfiusartunik nakkutilliinermut suleriaatsip eqquutsinneqarnissaa kiisalu tunisassiassanik tunisassianillu piareeriikkanik pisiortorfiusartut nunanit annertuumik nalorninartoqarfimmeersut minnerpaamik ukioq allortarlugu pingajuusumit nakkutigineqartarnissaat.
Anguniakkanik naammassinninneq:
Pilersuisunit nunanit annertuumik nalorninartoqarfimmeersunit ukiuni tallimani kingullerni akissutit akuersissutillu 100 %-ingajaapput. Pingajuusumit nakkutilliisoqarnissaanut piumasaqaat atuutsilersinneqareerlunilu tunisassiassanik tunisassianillu piareeriikkanik pisiortorfiusartut nunanit annertuumik nalorninartoqarfimmeersut arlallit ileqqorissaarnermik nakkutilliinermi najoqqutassaq SMETA atorlugu nakkutilliivigineqareerput.
2030-mut angorusutat:
- Royal Greenlandimi pisiortorfiusartunik nakkutilliinermut suleriaatsip eqquutsinneqarnissaa kiisalu tunisassiassanik tunisassianillu piareeriikkanik, akussanik poortuutissanillu pisiortorfiusartut nunanit annertuumik nalorninartoqarfimmeersut minnerpaamik ukioq allortarlugu pingajuusumit nakkutigineqartarnissaat.
