Soqutigisallit attaveqatigiinnerat
Royal Greenlandip soqutigisallit assigiinngitsut aallussinitsinnut pingaartitatsinnullu pingaarutilimmik inissisimasut siammasissumik suleqatigalugillu attaveqatigisarpai.
Royal Greenland suliffeqarfittut tamakkiisumik ingerlataqarluartutut aalisarnermiit tuniniaanerup tungaanut ingerlataqarpoq. Tassa imaappoq, suliffeqarfissuarmi naleqalersitsinermi soqutigisalippassuupput, maannamut iluminni nunanilu tamalaani attaveqartuusut.
Royal Greenlandip najukkami nunanilu tamalaani inuiaqatigiinni pingaarutilimmik inissisimaneranut pilersuisut, sulisut, pisisartut, oqartussat kattuffiillu soqutigisallit aallaaviupput.
Soqutigisallit assigiinngitsut siammasissumik suleqatigalugillu attaveqatigisarpagut, taakkulu tunniussinnaasaat aallussinitsinni, pingaartitatsinni periusitsinnillu pingaarutilimmik inissisimapput. Soqutigisalinnik attaveqateqarnitsinniit pissarsiarisartakkagut Piujuartitsineq pillugu periusitsinni annertuumik aamma sunniuteqarpoq.
Soqutigisallit Royal Greenlandip suliffeqarfimmi avataanilu attaveqatigisartagai nigaliup iluani takusinnaavatit.
Piginnittut najukkamilu inuiaqatigiit
Royal Greenland suliffeqarfiuvoq Namminersorlutik Oqartussanit nunatsinnilu inuiaqatigiinnit pigineqarlunilu nunatta sineriaani 35-nit amerlanerusunik tunitsiveqartoq. Taamaammat Royal Greenland najukkami aalisartut pisaannik qanoq pisiortortiginersoq, nammineq aalisarnera qanoq ingerlanersoq suliffeqarfiullu tunitsiviini sulisut qassiunersut paasissallugit inuiaqatigiinnit soqutigineqarluarput. Illoqarfinni minnerni nunaqarfinnilu aalisarneq najukkamilu aalisakkerivik amerlasuutigut najukkami suliffeqarfituaasaramik najukkami suliffissaqarnermut aningaasaqarnermullu pingaaruteqarluinnartumik inissisimapput.
Naalakkersuisut piginnittuusut tunngaviusumik Royal Greenlandip ingerlatsineranut akuliunneq ajorput, illuatungeriilli attaveqatigiikulapput. Royal Greenland politikki eqqarsaatigalugu namminersortuugaluarluni naalakkersuisunik qanoq ilinikkulluunniit suleqateqartarpoq. Ukiumoortumik nalunaarusiaq sulisut qassiunerinik najukkamilu inuiaqatigiinni qanoq sunniuteqarnermik imalik ukiumoortumik ataatsimeersuarnermi saqqummiunneqartarpoq.
Sulisut
Royal Greenlandimi sulisut suliffeqarfimmi piorsarsimassutsimik ingerlatitsisuupput. Tunitsiveqarfitsinni ulluinnarni pitsaasumik angusaqarfiusumillu ingerlatsissagaanni sulisut pikkorissut tunniusimasullu pinngitsoorneqarsinnaanatillu inuiaqatigiinni inuppassuaqanngitsuni akisussaaffik inunnit ikitsuinnarnit tigummineqartarpoq. Royal Greenlandimi ammasumik periuseqarpugut, sulisullu kialluunniit unammillernartoqartitai pisariaqartitaalu pillugit tusarnaarsinnaajuaannarlutalu suliffinni sulisukitsuni sulisorpassualinnilu tapersersuisarnissarput qulakkeertarparput. Tunisassiorfinni aalisariutinilu tamani sungiusarnerit pikkorissarnerillu pisariaqartut neqeroorutigineqarput, sulisullu nunatsinniittut inuttut suliatigullu ineriartornissaat nunatsinni immikkut suliniutigineqarpoq. Tamanna piujuartitsineq pillugu periusissatut pilersaarutitsinni ilaavoq, taamatuttaarlu sulisoq ilaqutaalu taamaalillutik isumagineqarput.
Royal Greenland sulisut pillugit Ileqqorissaarnissamut periusissiornikuuvoq, tassanilu akissussaassusilimmik pissuseqarneq, piginnaatitaaffiit sulisunullu ataasiakkaanut illersuineq naatsumik oqaluttuarineqarput.
Sulisut kinaassutsiminnik taasinngikkaluarlutik imaluunniit ammasumik naammagittaalliuteqarsinnaaniassammata nikingassutinilluunniit nalunaaruteqarsinnaaniassammata whistleblowereqarnermut aaqqissuussaq 2021-mi atulersinneqarpoq.
Pilersuisut
Najukkani, amerlanertigut inuiaqatigiinni inukinnerusuni, aalisartut pingaaruteqarluinnartumik suleqatigaagut. Tunisassiorfiit ulluinnarni qaqerlaanik pilersorneqarnissartik pinngitsoorsinnaanngilaat, ataavartumillu pilersorneqassagaanni attaveqarluarneq pingaaruteqarpoq. Taamaammat aalisartut akulikitsumik ataatsimeeqatigineqartarput, ataatsimiinnernilu suleqatigiinneq sapinngisamik pitsaasooqqullugu aalisarneq tunisassiornerlu pillugit ilisimasanik avitseqatigiittoqartarpoq.
Pilersuisut allat, soorlu poortuutissanik, akuutissanik aamma assartuinermik pilersuisunut attaveqarneq annermik pisiortornermut immikkoortortamit, akisussaassusilimmik pissuserissaartumillu ingerlatsinermik, akuersissuteqarnissamik aamma nioqqutissap pisiarineqartup pitsaassusia pillugu piumasaqaatinik ingerlatitseqqiisumit, ingerlanneqarpoq.
Pisisartut
Royal Greenlandip tunisartagai immikkoortunut pingasunut, niuertarfeqarfinnut, igaffissuaqarfinnut suliffissuaqarfinnullu, tuniniaanermut immikkoortinneqarsinnaapput. Pisisartunut ulluinnarni attaveqarneq Royal Greenlandip tuniniaasuinit pisisartullu pisiortornermut akisussaasuinit ingerlanneqartarpoq. Tamatuma saniatigut assigiinngitsut pillugit immikkut ilisimasallit pisariaqartitsinermi suleqatigineqartarput. Tamanna paaissutissiinermi, pitsaassuseq pillugu isumaqatigiinniarnermi, paasissutissiinermi, piujuartitsinermut tunngatillugu suliaqarnermi aamma pisisartumi nittarsaassinermi pisinnaavoq.
Kangia Royal Greenlandip kaaviiaartitat eqqarsaatigalugit niuerfiisa annersaraat, tulliullugu Europa, Skandinavia aamma Amerika Avannarleq.
Royal Greenlandip nittartakkatigut nutaarsiassat Seafood Insight pisiortortartunut ataavartumik saqqummersittarpai. Tassani aalisarneq, tunisassiorneq, nittarsaassineq il.il. pillugit ineriartorneq paasissutissiissutigineqartarpoq. Allaaserisattaaq soqutiginnittunut tamanut suliffeqarfiup nittartagaani ataavartumik saqqummersinneqartarput. Tamatuma saniatigut nutaarsiassat assigiinngitsut igaffissuaqarfinni atuisunilu soqutiginnittunut saqqummersinneqartarput. Nittartakkatigut saqqummersitsisarneq Royal Greenlandip piujuartitsineq pillugu periusissatut pilersaarutaanik ilallugu 2020-mi ilaneqarpoq.
Oqartussat
Oqartussanut attaveqarneq aalisarnermut, ingerlatsinermut nioqqutissanillu tuniniagassanngortitsinermut pingaaruteqarpoq. Oqartussat attuumassuteqartut matumani inuussutissalerineq, avatangiisit aamma aalisarneq pillugit oqartussat pitsaasumik ammasumillu attaveqatigisarpagut.
Royal Greenlandimi assersuutigalugu aalisarnermik aqutsinermut pilersaarutinut, qassutaarsineq pillugu suliniutinut tunngatillugu pilersaarutinut, pisassiissutissatut siunnersuutinut il.il. tunngatillugu ilaatigut tusarniaassutinik akissuteqartarnikkut inatsisilerinermik suliaqartarpoq.
Aammattaaq inuusuttunik ilinniartitsinikkut sulisunillu pikkorissaanikkut nunatta inuiaqatigiivini ineriartornermut suleqataavugut. Taamaammat nunatsinni ilinniarfiit attaveqarfigalugillu ilinniakkat aallartinneqarnerinut Royal Greenland ilaatigut pingaarutilittut inissisimasinnaavoq.
Taarsigassiviit
Piujuartitsineq siornatigumut sanilliullugu aningaasaliisarfinni aningaaserivinnilu pingaartinneqaraluttuinnarpoq. Royal Greenland taarsigassivinni taarsigassarsinissamut tatigineqarluarlunilu piujuartitsineq pillugu periusissiarput itisiligaq taarsigassiviit naatsorsuutigisaannut naapertuuppoq.
Aalisarnermut kattuffiit suliatigullu peqatigiiffiit
Aalisartut peqatigiiffeqarnermikkut nunatsinni aalisartorpassuit sinnerlugit oqaaseqartartuupput. Kattuffiit assigiinngitsut isumaqatigiissutit aalajangersaaviginiarlugit akulikitsumik ataatsimeeqatigineqartarput.
Sustainable Fisheries Greenland (SFG)
Sustainable Fisheries Greenlandip (SFG), nunatsinni aalisakkerinermik sulialinnik ilaasortaqartup, suleqatigineratigut oqartussat, ilisimatusarfiit il.il. piujuartitsineq tunngavigalugu ineriartortitsineq, assersuutigalugu qalerallit pillugit Fishery improvement Project (aalisarnerup pitsanngorsarnissaa pillugu suliniut) aalisakkerinermi piumasaqaatinik akuersissuterpullu naapertorlugu piumasaqaatinik eqquutsitsisut, suleqatigisarpagut.
Ilisimatusarneq ineriartortitsinerlu pillugit suleqatigiinneq
Royal Greenlandip nunatsinni nunanilu tamalaani ilisimatusarfiit ilisimatusartullu ilaatigut aalisarneq pillugu siunnersuinermik, uumasoqarfinnik misissuinermik inuussutissanillu inerisaanermik suliaqarnermi qanimut suleqatigisarpai. Royal Greenlandimi immikkut aammali SFG-mik suleqateqarnikkut inerisaanermik suliat taamatuttaarlu aalisakkanik qalerualinnillu misissuinerit ingerlanneqartarput.
Tunisassiat asiunaveersaatikitsut pillugit DTU Fødevareinstituttet ukiorpassuarni aamma suleqatigineqarpoq.
Pitsaasumik angusaqartuaannarsinnaaniassagatta ilisimatusarfinnik assigiinngitsunik suleqateqarneq Royal Greenlandip tunisassiorfeqarfiini tuniniaaviinilu tamani suleqateqarneq pingaaruteqarpoq.
Kattuffiit oqartussanut attuumassuteqanngitsut, tusagassiorfiit tunisassiortullu allat
Kingullertut, kattuffinnik oqartussanut attuumassuteqanngitsunik, tusagassiivinnik tunisassiortunillu allanik attaveqateqartarpugut. Ilisimasanik avitseqatigiinneq ingerlatitseqqiinerlu pingaaruteqarmat suliassat annerit minnerilluunniit pillugit attaveqatigiittoqarsinnaasarpoq.