Nungusaataanngitsunik tunisassiassaqarneq
Royal Greenland ilisimasanik paasisanillu pilersueqataallunilu aalisarnerup nungusaataannginnissaata nukittorsarneqarnissaa kissaatigaa
Aalisarnerput ilisimatuussutsikkut siunnersuineq naapertorlugu aqunneqarlunilu pingajuusumit attuumassuteqanngitsumit akuerisaassaaq. Pingaartitat assingusut naapertorlugit aalisakkanik qalerualinnillu pisiortorlutalu nungaasaanngitsumik aalisarneq, immami avatangiisit pissuseqatigiiaallu nutaat pillugit ilisimasanik pilersueqataassaagut.
Tunisassiassaatigut avataasiorluni aalisarnermiit, sinerissap qanittuani aalisarnermiit aamma najukkami aalisartuniit toqqaannartumik pisinermiit tukertitsinermiillu pissarsiarineqarneri aallaavigalugit immikkoortissinnaavagut. Tunisassiassat 98 %-ii avataani sinerissallu qanittuani aalisarnermeersuusut annertoqatigiikannerput, pissuseqatigiiaallu tukertitat taamaallaat 2 %-iupput.
Royal Greenland aalisarneq pillugu piumasaqaatinut eqeersimaarluni malinnaallunilu, ilisimatuunit uppernarsarneqartumik aalisagaqassutsip allanngornera pillugu qisuariartarlunilu teknologiinillu nutaanik ineriartortitsinermut peqataasarpoq.
Nalorninartut periarfissallu
Tunisassiassat amerlanerpaat nunatta imartaaneersuupput, nalorninartullu ukuusut paasineqarput:
- Pisassat annertunerpaaffissaat, Total Allowable Catch (TAC), ilisimatuut siunnersuinerannut sanilliullugu qaffasinneruvoq
- Sinerissap qanittuani aalisartoqarpallaarnera aalisagaqassusermut sunniuteqarsinnaavoq
- Atortut immap naqqanik attuilluni atorneqartartut uumasoqarfinnut pissuseqatigiiaanullu eriagisassanut sunniuteqarput
- Saniatigut pisat annertuut, assersuutigalugu timmissat
Aqutsineq inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut pitsaanerpaatikkumallugu siunnersuinermik pitsaanerpaamik tunngaveqarnikkut nungusaataanngitsumik aalisarnermik qitiutitsineq siunissami pisuussutinik qulakkeerinnissutaassaaq. Pisuussutinik ataavartumik pilersuinikkut inuussutissarsiornermut najukkamilu inuiaqatigiinnut iluaqutaasumik illoqarfiit nunaqarfiillu aalisarnermik tunisassiornermillu ingerlataqaannarsinnaapput. Tamatuma saniatigut nungusaataanngitsumik aalisarneq niuerfinni nutaani attassiinnarnermik niuersinnaanermillu pilersitsissaaq.
2022-mi iliuutsit inernerillu
- Sustainable Fisheries Greenlandip (SFG) sinerissap qanittuani qaleralinniarneq pillugu Fishery Improvement Projectitut (FIP) taallugu suliniutaa tunngavigalugu aalisarnermi pisassiisoqartalerlunilu aalisarnermut aqutsiveqarfiit pingasut pilersinneqarput.
- Qaleralinniarnermi anguniagassat pillugit suleqatigiissitat pilersinneqarput - qalerallit sinerissap qanittuata imartaaniittut ”blind end stock”-itut, tassa nunatta kangerluiniigatik allamili suffisartutut, isigineqarmata aalisakkat alliartornerat nalingallu naapertorlugit piffissami pitsaanerpaami kangerlunni aalisartoqartarnissaata nassuiaasersornissaa suliassat pingaarnersaraat.
- Sinerissap qanittuani qaleralinniarneq pillugu aqutsinissamut pilersaarummik pilersitsiniarluni suliaqarnerup saniatigut nunatta kangiata avataani qalerallit immamilu ataqatigiinnerit uumasoqarfiillu pillugit aqutsinissamut pilersaarutinik suliaqartoqarpoq.
2019-2022-mut anguniakkat piviusunngortitsinerillu:
Anguniagaq
Tunisassiassaatitta 85 %-ii sinnerlugit nammineq naliliineq naapertorlugu nungusaataassanngillat
Anguniakkanik naammassinninneq
Pissuseqatigiiaat nungusaataanngitsumik aalisarneqartut annertussusaat 93 %-imut qaffappoq
Tunisassiassanik tamakkiisumik pilersuinerup pissuseqatigiiaat piujuartitsilluni piujuartitsinikinnerullunilu aalisarneqartut aamma pissuseqatigiiaat ulorianartorsiortut tunngavigalugit immikkoortinneri suliffeqarfiup iluani nalilerneqarnissaat 2019-imiit 2022-mut anguniagaavoq. Siullertut taaneqartoq aalisagaqarluartumi eriaginnittumik ilisimatuussutsikkut siunnersuineq naapertorlugu aalisarnertut nassuiarneqarpoq.
2030-mut angorusutat
Tunisassiassaatitta 95 %-ii sinnerlugit nammineq naliliineq naapertorlugu nungusaataassanngillat.