Pingajuusumit akuerineqarneq
Aalisarnigut pingajuusumit attuumassuteqanngitsumit akuerisaassasut Royal Greenlandimit kissaatigineqarpoq
Nunatta imartaani aalisarnerup MSC-mi piumasaqaatit naapertorlugit ingerlanneqarnerata atuutilernera aalisakkerinermut ingerlatsieqatigiiffiit, najukkani aalisarnermut peqatigiiffiit, Pinngortitaleriffik oqartussallu qanimut suleqatigiinnerinik tunngaveqarpoq. Suleqatigiinnermi matumani Royal Greenland ilaavoq, ilaatigut Sustainable Fisheries Greenlandimi ilaasortatut.
Aalisakkanik pisuussutit nungusaataanngitsut tunngavigalugit tunisassiorumallutalu aalisakkanik qaleruallinnillu MSC-tut ASC-tullu akuerisanik piumaneqaraluttuinnartunik pilersuiumavugut. Taamaammat MSC-tut akuerisaanikkut aalisarnerillu Fishery Improvement Projects; (FIP) suliniutitut ingerlannerisigut aalisarnerit amerlanerusut akuersissuteqarnissaat Royal Greenlandimi sulissutigaarput.
Nalorninartut & periarfissat
Aalisakkat qaleruallillu niuertarfeqarfinni, ukiunilu kingullerni tuniniaariaatsini allani, tuniniarneqartartut pillugit pingajuusumit akuersissuteqarnissamik piumasaqaateqarneq ukiuni kingullerni qulini annertusigaluttuinnarpoq. Tassa imaappoq, pingajuusumit nakkutilliisoqarneq akuerisaanerlu niuerfinnut assigiinngitsunut aqqutissiuisuusarpoq.
Aalisarnerit akuerisaasut uumasoqassutsikkut nungusaataanngimmata MSC-tut akuerisaaneq FIP-milluunniit naammassinninneq taamaalilluni tuniniaaffissanik nutaanik ammaassillunilu tunisassiassanik patajaatsumik pilersuinissamiut qulakkeerinnissutaasinnaavoq. Avataaniit siunnersortinneq taamatuttaarlu aqutsinermi aalisarnermilu nakkutilliineq illuinnaasiortumik ingerlanneqarnanilu tutsuiginassutsimik pilersitsisarpoq.
2022-mi iliuutsit inernerillu
- Royal Greenlandip ammassanniartarnera MSC-tut akuerisaavoq
- Kapisillit Royal Greenlandip tunisassiorfianut Norgemiittumut pisiarineqartartut Global Gap (GG)-imiit akuerisaapput, annikitsut ASC-tut akuersissuteqarluni pisiarineqartarput.
- Nunatta kitaata sineriaani avataasiorluni qaleralinniarneq akuerisaaqqippoq.
2019-imiit 2022-mut anguniakkat anguniakkanillu naammassinninneq:
Anguniakkat
Tunisassiaatitta 60 %-ii sinnerlugit akuersissuteqassapput
Anguniakkanik naammassinninneq:
Aalisakkat tunisassiassat akuerisaasut annertussusaat anguneqarpoq, tunisassiassallu tamarmik 63%-ii akuerisaapput. 2019-imiit 2022-mut aalisarnissani aalisarnerit arlallit ilanngunneqarnikuupput, tunisassiassallu akuerisaasut annertussusaat 2018-imi ukiumi aallartiffiusumiit 11 %-imik qaffannikuuvoq. Tamanna raajarniarnerup qaleralinniarnerullu ingerlalluarneranik kiisalu qulaani taaneqartutuut nunatta kangiani ammassanniarnerup akuerisaaneranik kapisillillu Global Gab-imiit akuerisaaneranik ilaatigut pissuteqarpoq.
2030-mut angorusutat
Tunisassiassaatitta 80 %-ii sinnerlugit akuersissuteqassapput.
