Aalisakkanut qaninneruvoq
Nunatta kitaata sineriaani nunaqarfeeqqat aalisarnermut tunngaviliisuulluarnerat nunatsinni ilisimaneqaataavoq. Royal Greenlandip nunaqarfinni innuttaasut inuunerminni pitsaasunik atugassaqartitaanissaat tunngavileeqataaffigissallugu inuiaqatigiinni annertuumik akisussaaffeqarpoq.
Illoqarfiit nunaqarfiillu
Illoqarfiit nunaqarfiillu
Nunatta kitaata sineriaani takisuumi sangujoraartumilu, kujataaniit avannaanut 2.670 km-inik takitigisumi, illoqarfiit 17-it nunaqarfiillu 54-it inissisimapput. Innuttaasut 55.647-pput taakkunanilu 52.000-it sinnilaarlugit nunatta kitaata sineriaani najugaqarput.
Nunatta innuttaasuisa 88%-ii illoqarfinni 17-iusuni najugaqarput. Illoqarfik annerpaaq Nuuk 19.604-inik innuttaasoqarpoq, illoqarfiillu annerit tullii Sisimiut (innuttaasut 5.436-t), Ilulissat (innuttaasut 4.848 -t) aamma Qaqortoq (innuttaasut 3.005-it) minnerumaarput.
Illoqarfinni 54-iusuni 6.900-t missaannik inoqarpoq. nunaqarfiit ataasiakkaat innuttaasoqassusaat 20-t missaanniit 500-t missaannut nikerarpoq, taamaammallu inuiaqatigiit ikittunnguullutillu ilaatigut tikikkuminaassinnaapput.
Aalisakkanut qaninneruvugut
Royal Greenland nunatta kitaani 37 tunitsiveqarpoq, taakkunanilu 24-t nunaqarfimmi kujataaniittumi Aappilattumiit avannaani Qaanaami inissisimapput. Nunaqarfinni innuttaasut amerlanerpaat aalisarneq inuussutigaat, aalisartutut, tunitsivimmi sulisutut, tunisassiornermik suliaqartutut, tunisassiorfimmi allaffimmiutut aalisarnermiluunniit allatut sullissisutut. Taamaammat Royal Greenland, Naalakkersuisunit pigineqartoq, patajaatsumik suliffissaqartitsinermikkut alisartunullu tunitsivissaqartitsinermikkut inuiaqatigiit inuunerminni pitsaasumik atugassaqartinneqarnissaannut annertuumik akisussaaffeqarput.
Aalisartut 1.084-it, tassa nunaqarfinni pineqartuni inuit najugaqartut 26%-iisut annertussuseqartut, Royal Greenlandip tunitsiviinut 2022-mi tunisipput, nunaqarfinni najugaqanngikkaluaraanniluunniit tunisisoqarsinnaavoq, taamaalilluni Royal Greenlandip nunaqarfiit tunitsiveqanngitsut sullissinnaavai. Tamatuma saniatigut inuit 187-it missaanniittut tunitsivinni nunaqarfinniittuni ukiup ingerlanerani sulipput.
Royal Greenlandip tunitsivii pillugit nalunaarsorsimaffik uani takuuk
Nunaqarfimmi inuuneq
Nunaqarfimmi inuuneq
Nunaqarfeeqqami najugallit imminnut ilisiarisimapput – nunaqarfiup illuaniit illuanut immaqa minutsit qulit pisuttoqarsinnaavoq. Inuttaasut imminnut pinngortitamullu qaninnerat kiffaanngissuseqarnerujussuallu innuttaasut nunaqarfimmi najugaqarnerup ajunngequtai pillugit apersorneqaraangata erseqqissarneqartarpoq.
Nunaqarfimmi qanimut inooqatigiinneq nunarsuup sinneranut ungasissusermut illuatungerluinnaanik ippoq. Nunatsinni illoqarfiit nunaqarfiillu akornini aqqusineqanngimmat allamukassatilluni umiarsuanngikkaanni timmisartortariaqarpoq. Taamaammat ingammik inuusuttut ilinniariassagunik nuuttariaqararput. Ilaat peroriartorfimminnut uteqqinnissaminnik takorluuisut ilaat illoqarfinniiginnartarput.
Illoqarfinni nunaqarfinnilu minnerniinneq Royal Greenlandip sananeqaataaniippoq, soorlumi angorusutatut pilersaarutigut naapertorlugit "aalisakkanut qaninnerpaasugut”, inuiaqatigiillu ikitsut ineriartussappata pissarissaarnerlu annertusissappat najuunnissaput tunngaviliisuuvoq.
