#2: M/tr Sisimiut takornariaruk
Norgep 190 sømilinik avannarpasissuani Barentip imartaani mallit M/tr Sisimiup timitaanut qaarartut inuttat saarullinnik Royal Greenlandip nunani tamalaani pisisartuinut aalisarlutillu poortuileruttorput.
Royal Greenlandip kilisaataataanut M/tr Sisimiunut tikilluarit, tassanilu inuttat aalisarneq, kilisaammi tunisassiorneq kilisaammilu tunisassiorfiusumi nutaaliaasumi ulluinnarni inuuneq qanoq innersoq pillugu oqaloqatigiinnissamut tikilluaqqusipput.
Aquttarfimmi
Naalagaq Per Bech aquttarfimmi nakkutilliivoq. Aquttarfimmi aalajangiussat, eqqarsaatit suliassallu aquttuuneq qanimut suleqatigalugu ingerlasarput. Aquttarfimmi nutaalianik atortoqarluartumi suleqatigiit sulilluarnissaminnut atortussaqarluarput. Per oqaluttuarpoq;
‘Kilisaat atortunik innaallagiatortunik aalisarnitsinnullu iluaqutaasunik atortoqarpoq. Kilisassutit qaloorutillu malugisaateqarput, sumiiffimmilu aalajangersimasumi aalisagaqarnersoq paasiniarlugu immap naqqata nillissusaa uuttortarsinnaavarput.’
Plotterilli, malussajasuut, itissusersiuutit nutaaliat, GPS-it kilisaammillu aqunnermi atortut allat tamatigut qaloorinissamut qulakkiisuuneq ajorput. Misilittagaqarneq, naammagittarsinnaaneq avataaniitillunilu attaveqarluarneq pisariaqarput. Inuttat aqutsisut ukiorpassuarni misilittagaqarnerat aalisakkat qaqugu sumi nassaarineqarsinnaanerannut pingaaruteqartoq Per oqaluttuarpoq:
‘Nammineq misilittakkatta saniatigut kilisaatit allat, assersuutigalugu Islandimeersut Norgemeersullu attaveqatigilluartaratsigit aalisakkat sumiinneri pillugit suleqatigiillutalu paasissutissanik avitseqatigiittarpugut. Aalisakkat pissuseqatigiiaat sorliit pisarineqarsimanersut pillugit paasissutissanik avitseqatigeeriarluta taakku naapertorlugit qanoq iliornissarput aalajangertarparput.’
Akunnerit sisamat ingerlanerini qeritinneqartarput
Aalisakkat qaqinneqaraangata qaqinneqarnerminniit akunnerit sisamat qaangiutinngitsut qeritinneqarsimanissaat pingaaruteqarpoq. Taamaammat aalisakkat 8-niit 10 tons tikillugit piffissami akunnernik arfinilinnit sivisussusilimmi suliffiusumi tunisassiarineqaraangata inuttat suleqatigiilluartariaqarput. Taamaammat inuttat qaavani nakkutiginneqqissaarlutik sulissapput. Sulineq aquttumiit qalulerisumiillu, qavani sulinermik aqutsinerup saniatigut qalunik aalisaatinillu ataavartumik iluarsaanissamik akisussaaffeqartunit, aqunneqartarpoq. Qalut qaqinneqareerlutik imaarneqarsimagaangata suliat tunisassiorfimmi nanginneqartarput.
Tunisassiorfik nutaaliaq kilisaammiittoq inikippoq, kilisaatikuttali ateqataanut M/tr Sisimiumut, 2019-ip tungaanut aalisarsimasumut, sanilliukkaanni tunisassiornera sukkanerungaatsiarpoq. M/tr Sisimiut nutaaq atortunik nutaalianik, immami nilleqisumi sikorasattumilu atugassatut ilusilersukkanik, atortorpassuaqarlunilu, anginerullunilu aalisarsinnaanerullunilu nukissamik atuilluarneruvoq. Nioqqutissat piareeriikkat kilogaangata nukissamik atuinerit sanilliukkaanni M/tr Sisimiut nutaap 2021-mi atuinera pisoqqap 2018-imi aalisarnermini atuineranut tamarmut sanilliullugu 20% sinnerlugu appasinneruvoq.
Saarullinnit tunisassiat M/tr Sisimiuni tunisassiarineqartartut uani takukkit
Saarullinnit tunisassiat M/tr Sisimiuni tunisassiarineqartartut uani takukkit
Niaquiaallunilu nerpiliornermiit oqimaalutaallunilu qerititsineq ingerlaartuni nutaaliaasuni siornatigut erngup naqitsineranik atuisuusimagaluarlutik maanna innaallagiartortuni tunisassiorfimmi inuttanit aqunneqarpoq.
Tunisassiorfimmilu ingerlatsisoq Martin Haraldsen aamma tunisassiornermi suleqataasarpoq. Nioqqutissat piareeriikkat pitsaassusaat qulakkeerniaraanni tunisassiallu qanoq issusaat malinnaaviginiaraani pisariaqarpoq, tassami tunisassiat tamarmik immami qerititatut ’Frozen At Sea’ nalunaarsorneqartarput. Kilisaat Barentip Imartaani pingaarnertut saarullinniartarpoq, aammali saarulliit ilaat sej aamma men også eksempelvis sej misaqqarnallu pisarisarpai; tunisassiat tamarmik kilisaammi tunisassiarineqarlutillu nerpiliarineqartarput.
Time:
Maskiinaqarfissuarmi naqqarlermiittumi motoori MAN nutaaliaalluinnartoq isumannaatsumik ingerlaarnissamik qulakkeerinnittuuvoq. Mistali William Nielsen mistalit allat marluk teknikkeqarnermilu inuttaq peqatigalugit aserfallatsaaliinermik ingerlalluarnissamillu akisussaaffeqarput, suliaallu ikummatissamik atuilluarnissamut pingaaruteqarput. Kilisaammi atortut motoori pingaarneq atornagu ingerlasinnaanissaat qulakkeerniarlugu motoorit taartissat marluupput. M/tr Sisimiut aammattaaq PTO/PTI conversion teknologimik pilerneqarsimammat innaallagiaq kilisaatip ilaani pilersinneqartoq allami aamma atorneqarsinnaavoq.
Kilisaammi suleqatigiippugut
Aalisakkat qallorneqaraangata taamatuttaarlu qaavani tunisassiorfimmilu ulapaartoqaraangat inuttat qiimasaqaat. Tunisassiornermilu ulapporinneqqusaattuusiinnalertarput. Tunisassiorneq eqqissilluni aporaaffiunngitsumik ingerlanneqartarpoq. Kilisaammi inuit taakkua sapaatit-akunnerini arfineq-marlunni ilagalugit sulissagaanni inuit aporaannissaat inissaqartinneqanngilaq. Taamaammat inuttat qanimut suleqatigiissinnaallutillu imminnut ilisimalluartarput, aamma ulluni ajornakusoortuni.
Kilisaammi sulinermi piffissami sivisuumi ilaquttat ikinngutillu qimaqqaneqartarput, M/tr Sisimiunili inuttat suliatik tulluusimaarutigaat. Tunisassiorfimmi ingerlatsisoq Martin Haraldsen oqaluttuarpoq: ‘Kilisaammi ilaqutariiaqqatut pivugut. 2001-mi ikivunga, piffissarlu ikeqqasarnera tamaat inuttat taakkuujuaannapajaarput. Inuttat ilaat soraaraangata amerlanertigut soraarninngornerannik peqquteqartarpoq. Amerlanerpaat suliatik kilisaallu nuannarigamikkit sivisuumik inuttaasarput.’
Kilisaatip iluani, torsuusani inuttat ineeraqarfiini suliartortussanik sinittoqartuaannarmat ataqqeqatigiinneq nipaarsaarnissarlu pingaartinneqarput.
Kisiannili nerisarfiliaraanni isiginnaartarfiliaraanniluunniit nerisassat titpigissut kilisaammi igasut marluusut arlaata igaavi naamaneqarsinnaallutillu inuttat ilaat nallukattaattut, Playstationertut isiginnaartulluunniit naapinneqarsinnaapput. Manna kialaarpoq, innannginnermilu inuit qiimallutillu nuannisarput. Isersimaartarfiit inituut eqqumiitsulianik nunatsinneersunik, Savalimmiuneersunik Danmarkimeersunillu pisatsersorneqarsimallutillu, igalaarsuaqarlutillu iluartunik pisataqarput.
Time:
Tunisassiornerup ingerlalluarfiani seqinerlu qutsilluni immamut tungujortumut nilleqisumullu qinngorsimagaangat nutaaliami kilisaammiinneq ajunngilluinnartarpoq. Ilaquttat maqaasigaluarlugit inuttat qaneqisut ataatsimooqatigiittarput, aamma sulinngiffeqaraluaraanniluunnniit kavaajat tujuulullu oqortut M/tr Sisimiunik ilisarnaasikkat atiumaneqartarput.
Norgemi usingiarneq
M/tr Sisimiut upernaakkut Barentip Imartaani aalisartoqartillugu Tromsømi usingiskkajuppoq. Avalaqqinnginnermi ulloq unnuarlu qaangiutinngitsut useqarfik qerisuusivillu imaarneqarsimallutillu nassatassat poortuutissallu immaqalu inuttat allat ikineqarsimassapput. Kilisaammi inuttat 40-t missaanniipput, agguaqatigiisillugulu sap. ak. arfineq-marluk avalaqqariarlutik sap. ak. arfineq-marluk nunami sulinngiffeqartarput.
Saarulliit immaqa tunineqareerput – Royal Greenlandip tuniniaaviini Tuluit Nunaanniittoq tunisaqarnerpaat ilaanniittarmat Tuluit Nunaannut tunineqarsimasinnaapput, tunisassiallu ilaatigut neriniartarfeqarfinnut Fish n’Chipsiliortartunut tunineqartarput;
Royal Greenlandip ilisaritinneqarnerani tulliusumi Tuluit Nunaanni tuniniaavipput Manchesterimi allaffeqarlunilu saarullinnik immami qerititanik raajanillu tunisaqarluartartoq naapissinnaavat.
Inuttat tikilluaqqusisinnaammata, filmiliortartuusinnaammata, immiussinermi inuttaasinnaammata angerlarsimaffimmilu avataani angerlarsimaffigisartakkaminnut ulluinnarminnullu tikilluaqqusisinnaammata qutsavigaagut.
Royal Greenland naapiguk pillugu
Royal Greenland naapiguk pillugu
'Royal Greenland naapiguk' pillugu allaaserisatsinni Royal Greenlandip immikkoortortaani assigiinngitsuni takornariartissavatsigit; Nunatta kitaata sineriaani tunitsivinnit minnerniit kilisaassuarnut avaatsiorlutik tunisassiortunut, nunani tamalaani tuniniaavitsinniit allarpassuarnut.
