Royal Greenlandip 2022-mi angusai ataatsimeersuarnermi akuerineqarput

Royal Greenlandip niuerfinni tuniniaaviusartuni pilersuinermik nalorninartunillu siammarterinissaanut tamakkiisumik aqutsinissamut periusissatut pilersaarut naapertorlugu ingerlatai 2022-mi ingerlalluarsimapput. Akileraarutit ilanngaatiginagit angusat 235 mio. DKK-jusut ukiup siuliani angusaniit annikinnerupput, kisiannili 2018-imi 2019-imilu angusat naligaat. Kaaviiaartitat 5,8 mia. DKK-jupput, tamannalu tunisat tamakkiisut 5 %-imik appariaateqarmata 2%-imik qaffariaataavoq.

Ataatsimeersuarnermi sapaatip-akunnera kingulleq ingerlanneqartumi Naalakkersuisut siulittaasuata Múte B. Egedep ingerlatseqatigiiffimmi sulisut, pisortaqatigiit siulersuisullu sulilluarsimanerinut Royal Greenlandillu niuerfinni atugassarititaasut allanngoraraluartut 2022-mi aningaasaqarnikkut angusaat kusanartoq pillugu qutsavigalugit aallarniivoq. Oqalugiaammi Naalakkersuisut piginnittuunermut politikkiat aamma erseqqissarneqarpoq, matumani Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfiutaanni aallussisoqassappat pitsaasumik patajaatsumillu ingerlatsisoqarnissaanut sinaakkutissat pitsaasut ukkatarineqassasut oqaatigineqarpoq. Royal Greenlandip nioqqutissat nunatsinni tunisassiat tuniniarneqarnerisa annertusarnissaat aallutassaraat. Taamatuttaaq suliffeqarfiup aallussinerminut ilanngullugu inuiaqatigiinni akisussaaffimmik siammasissumik tigummimminnissaa, matumani pilersuisut qanimut suleqatiginerisigut najukkamilu piginnaanillit ilinniartillugillu ineriartortinnerisigut naatsorsuutigineqarpoq.

Naalakkasuisut Siulittaasuata siulersuisut nunatsinni ingerlatsinerup nukittorsarnissaanik angorusutaqarnerat akuersaarlugulu Royal Greenlandip pisortaanertaavanik Susanne Arfelt Rajamandimik, inuiaqatigiinnut pitsaanerpaamik angusaqarumalluni takutitsisumik, sulilersitsineq ilanngullugu eqqaavaa. Naggataagut Naalakkersuisut Siulittaasuata Royal Greenlandip ESG pillugu nalunaarsuinermik suliaqarnera akuersaarlugulu nunatsinni ingerlatsiviit allat pisinnaatilluni ikiortassagai kaammattorpaa. Naggasiutigalugu Naalakkersuisuni Siulittaasup siulersuisuni siulittaasoq, pisortaqatigiit sulisullu 2023-mi sulilluarnissaannik kissaappai.

Siulersuisuni siulittaasutut qinerneqaqqittup Maliina Abelsenip kingorna ingerlatseqatigiiffiup nalunaarutaa nassuiarpaa, tassanilu angusarissaaneq nunatsinni aallussanit tunngaveqartoq, matumani raajat qalipallit, uusut qalipaajakkallu kiisalu qalerallit saarulliillu tunineqarneri nualluussuup nunarsuarmi tuniluunnera sioqqullugu annertussusaanut utersaarsimasut pitsaasumik angusaqartitsinerat naqissuserpaa.

Siulersuisuni siulittaasup Maliina Abelsenip nalunaarut saqqummiuppaa

Taamaakkaluartorli tunisinermi akit qaffakkiartornerat aningaasat naleerukkiartornerannut nukissallu akitsoriartorneranut, assartuinermi aalisarnermilu akitsuutit qaffakkiartornerinut tamakkiisumik angummassinnaasimanngilaq. Taamatuttaaq niuerfinni arlalinni aningaasat naleerukkiartornerat niuerfinnilu nalorninartoqaraluttuinnarnera pissutigalugu 2022-mi tunisatigut kinguariartoqarpoq.

Nunani tamalaani aallussinikkut nalorninartut siammarneqarput

Periusissatut pilersaarummi North Atlantic Championimi, Royal Greenlandip ukiuni kingullerni qulini najoqqutarisimasaani, pingaarnertut tunngaviusoq tassaavoq tamakkiisumik ingerlatsinerup annertusarneratigut aallutallu siammarnerisigut pissuseqatigiiaat assigiinngitsut, uumasoqatigiit sumiiffinni assigiinngitsuniittut niuerfiillu pillugit nalorninartut siammarnerisigut isertitaqarnerup patajaallisarnissaa. Pissuseqatigiiaat assigiinngitsut iluanaarutaanerisa ukiuni kingullerni nikinnerata periusissatut pilersaarutip patajaassusaa ersersippaa.

Kilisaatit nutaat aningaasartuutit qaffakkiartornerini aallussinermik annertusaapput

Nunarsuarmi aningaasartuutit qaffakkiartortillugit Royal Greenlandip aalisartagaasa tunisassiarisartagaasalu nalinginik annertusaanissap ukkatarineqartuarnissaata pingaaruteqassusaa naqissuserneqarpoq.

Royal Greenland ukiuni kingullerni tallimani kilisaatinik avataasiutinik, raajarniutissanik, qaleralinniutissanik saarullinniutissanik immallu ikerinnaani aalisartussanik nutaaliaasunik sanatitsinermik ingerlataqarpoq. Kilisaatit inuttat sulinerminni pitsaanerpaamik atugassaqartillugit aalisarluartussatut,  taamatuttaarlu piujuartitsineq tunngavigalugu aalisartussatut ilusilersugaapput.

Kilisaat nutaaq M/tr Tuugaalik kilisaat alla ateqatini taarserlugu 2023-mi tunniunneqassaaq, kilisaammullu M/tr Akamalimmut taartissaq sananeqartussatut inniminneriigaq 2025-mi tunniunneqassaaq.

Suliffeqarfissuarmi 2022-mi aalisarneqartut 73.000 tonsiupput, tamannalu 2021-mut sanilliullugu 8% qaffariaataavoq. Siuariarneq pissuseqatigiiaanik immap ikerinnaaneersunik aalisarnerup annertusineqarneranik peqquteqarpoq.

Nunami tunisassiorneq Covid-19 kingorna nalinginnaasumut uteqqikkiartorpoq

Royal Greenland nunatsinni tunisassiorfinnik 37-inik ingerlataqarpoq, taakkunanilu tallimat najukkami aalisartut sulisullu peqatigalugit ingerlanneqarput.

2022-mi raajaleriffinni ulapaartoqarlunilu qaleralinnik tunisassiorneq aalaakkaasumik ingerlanneqartoq saarullinnik Nutaaq-tut tunisassianik piumaneqarluartunik aalisarneq kingusissukkut aallartimmat tunisineq 10 %-imik appariaateqarpoq. Narsami Nuummilu saarullinnik tunisassiornerup annertusarnissaanut aningaasaliisoqarlunilu Sisimiuni nutaamik saarullinnnik tunisassiorfiliortoqarmat 2023-mi aallussat qaffassimanissaat naatsorsuutigineqarpoq. Aammattaaq ulapaarfimmi sulisussanik naammattunik sulisersitsiniarneq 2022-mi unammillernarpoq, tamannali Covid-19-imut atatillugu killilersuutinik atorunnaarsitsinermut atatillugu najukkami sulisut sulisunik nunanit allaneersunik ilanerisigut ukiup ingerlanerani iluarsiivigineqarpoq.

Tunisassiassat 60.179 tonsit Royal Greenlandip nunatsinni tunisassiorfiinut 347-iusunut 2022-mi tulaanneqarput 

Canadap issittuani, Royal Greenlandip Newfoundlandimi  Quebecimiittumi Nova Scotiamilu tunisassiorfinnik qulingiluanik ingerlataqarfigisaani, sinerissap qanittuani aalisarnermi Royal Greenlandip pisiortorfigisartagaani aallussilluartoqarpoq. Pissuseqatigiiaat aallussat tassaapput saattuat, peqqussuit raajallu, aammali inalugallit, saarulliit, qalerallit pissuseqatigiiaallu immap ikerinnaaniittut tunisassiarineqartarput. Amerikami niuerfinnut qaninnerisa nioqqutissat soorlu saarulliit, kissavaasat, peqqussuit uumatitat nataarnallu qeritinneqanngitsut ineriartortinneqarsinnaapput. Tamakkiisumik isigalugu tunisassiassat tunisassiorfinni Canadap issittuaniittuni tunisassiarineqartussat 23.800 tonsit pisiarineqarput.

Niuerfiit nunani tamalaaniittut allanngoriartorput

Royal Greenlandip tunisassiai niuerfinnut sisamanut immikkoortinneqarsinnaapput; Kangiani, Europami, Skandinaviami aamma Amerikami Avannarlermi. Ingerlatseqatigiiffiulli niuerfiisa ilai 2022-mi unammillernartoqarput. Ruslandip Ukrainemik tiguaanera, aningaasat naleerukkiartornerat nukissallu akiisa qaffakkiartorneri, Tuluit Nunaata EU-mut ilaasortaajunnaarnera maannamullu suli Covid-19-imut atatillugu killersuinerit kiisalu Royal Greenlandip tunisassiornerani aningaasartuutit qaffanneri Royal Greenlandip nalimmassarsinnaassusaanut annertuumik piumasaqaateqarput.

Amerikami Avannarlermi tunisassiassat akiisa qaffakkiartorneri saattuallu piumaneqarnerisa annikilliartornerat unammillernarpoq. Ajunngitsumik eqqartuissagaanni saarulliit Nutaaq-tut tunisassiat nunatsinneersut niuerfinni piumaneqarluarlutillu 2023-mi uoernaakkut saattuat tunisaanerat pitsanngoriarpoq.

Europami Skandinaviamilu tunisassiat siatassanngorlugit qallikkat niuertarfeqarfinnut tuniniarneqarneri Espersen A/S-imut nuutinneqarmata kaaviiaartitat katitigaaneri allannguuteqarput. Niuerfinni Skandinaviamiittuni raajanik qalipalinnik saarullinnillu tuniniaaneq tunisassianut siatassatut qallikkanut taarsiullugu qaffariaateqarpoq.

Tuluit Nunaanni kaaviiaartitsineq pilersuiinnaavinneq pissutigalugu 15%-imik qaffappoq. Tuluit Nunaata EU-mut ilaasortaajunnaarneranut atatillugu unammillernartut pillugit aaqqiissutissanik suli inissiisoqanngilaq, Tuluit Nunaatali nunattalu akornanni killilersugaanngitsumik niueqatigiissinnaanermut isumaqatigiinniartoqarpoq. Taamaakkaluartoq raajat uusut qalipaajakkallu annertussutsit aalajangersimasut Tuluit Nunaanni akileraaruteqanngitsumik eqqullugit tunisassiarineqarsinnaallutillu poortorneqarsinnaapput, annertussutsilli taakku piumaneqarnerisa annertussusaannut sanilliukkaanni matussusiisinnaanngillat. Taamaammat Canadamik, Islandimik Norgemillu isumaqatigiissusiorneq assigalugit killilersugaanngitsumik niueruteqarsinnaaneq pillugu isumaqatigiissusiornissaq nunatsinnut pingaaruteqarluinnarpoq.

Royal Greenlandip Ruslandip Ukrainemik tiguaanerata kingunerisaanik Ruslandimi tuniniaasarnini 2022-mi marsip aallartinnerani unitsippaa. Ingerlatseqatigiiffiup , nunani tamalaani niuerfiit annersaasa aappaanni tunineqartartut Kinami Skandinaviamilu pisisartunut tunisinnaasimavai.

Niuerfiit Kangianiittut pitsaalluinnartumik ineriartorfiupput, annermillu Kinami tuniniaaneq Covid-19 sioqqullugu tuniniaanerup annertussusaanut uteqqippoq. Tamanna Europami kinguariarnermut Amerikamilu Avannarlermi unammillernartunut matussusiivoq.

Royal Greenlandip tunisassiaanik pisisartunut naleqqussarlugit poortukkanik tuniniaaneq 2021-mut sanilliullugu marloriaammiit annerusumik qaffappoq. Tuniniaaneq niuertarfeqarfinni nalinginnaasuni nittartakkatigullu niuertarfinni ingerlanneqarpoq. Covid-19-imut atatillugu killilersuinerit 2022-p naalernerani oqilisaaffigineqarnerisa kingorna Kinami atuisut pisisarnerat ersarissumik pitsanngoriaateqarpoq.

Japanimiut aningaasaata yen-ip naleerukkiartornerat tunisassiassallu tunineqarnerminni akiisa qaffakkiartornerat akit ukiup ingerlanerani qaffannerinik kinguneqarpoq, taamaammallu Japanimi tuniniaavik 2021-mi isertitat annertoqataannik isertitaqarsinnaasimavoq.

Ukiunut tulliuttunut piareersimalluarpoq

Suliffeqarfimmi pissuseqatigiiaat aallunneqartut niuernikkut suliniuteqarnikkut ingerlatsinikkullu misilittagaqarluarnikkut anguniakkat angorusutallu aallaavigalugit naleqalersitsinermik ukkataqarneq tunngavigalugit Royal Greenland siunissami pisussanut piareersimalluarpoq. Suliffeqarfik tuniniaanerup nunani tamalaani niuerfinnut, annermillu Kangiani, Europami, Skandinaviami Amerikamilu Avannarlermi, siammarternissaanik ukkataqarnini attatiinnassavaa.

Piujuartitsineq inuiaqatigiinnilu akisussaaffeqarneq Royal Greenlandip aallussinerani qitiutinneqarlutillu suliffeqarfiup sananeqaataanut ilaaginnarput. Suliat pineqartut periusissatut pilersaarut tunngaviglaugu pingaartinneqarlutillu niuerfinnik nioqqutissanillu immikkoortukkaanik pimoorussilluni suliniuteqarnertulli pingaaruteqartigimmata assersuutigalugu silaannaap pissusianut ajoqutaanngitsumik ingerlatsinissamut periusissatut pilersaarutit nunatsinnilu piginnaasalinnik inerisaanissamik suliniutit arlallit aallartinneqarput.

Royal Greenland nunani tamalaani aaqqissuussilluarneq taamatuttaarlu periusissatut pilersaarut niuernermullu periusissaq sukumiisoq aallussinermut iluaqutaasoq tunngavigalugit ukiuni tulliuttuni ingerlalluassangatinneqarpoq.