#1: Qullersaqarfik Nuummiittoq
Nuummi Qasapi 4-mi Royal Greenlandip qullersaqarfianut tikilluarit
Puulukip noorpiaani umiatsiaaqqat talittarfiisa akianilu kilisaatit, umiarsuit containerinik usillit takornariartaatillu umiarsualivimmut talittartut imaaginnavissut akornanniippoq Royal Greenlandip qullersaqarfia. Illorsuup saavata igalaaminiusup tungujortumillu qalipaatillip iluaniippoq Royal Greenlandip qitiusumik qullersaqarfia. Nunatsinni tunisassiorneq, kilisaatinik ingerlatsineq, inuttalerineq aqutsinerlu qullersaqarfimmi Nuummiittumi isumagineqartarlutillu, qullersaqarfik kiffartuussiviusumut Danmarkimiittumut katersuivittut atuuppoq, tassanngaanniillu nunani tamalaani niuerfippassuarni aalisakkanik qalerualinnillu nunatsinneersunik tuniniaasoqartarpoq.
Nunatta sinneranisut Nuup talittarfiani ukiuutillugu anorersuartarlunilu issittaqaaq, qullersaqarfiulli saaffiginnittarfianut kialaartumut isaasut inussiarnersumik tikilluaqquneqartarput. Sulisuunnaanngitsut, aammattaarli nunarsuup sinneranit suleqatit, pulaartut niueqatillu Kalaallit Nunaanni suliffeqarfiit annersaannut isaakkajupput. Sulisut 77-it qullersaqarfimmi aalajangersimasumik sulisuupput, sulisullu allat 22-it qullersaqarfimmut attuumassuteqarlutik talittarfimmi sumiiffinni allani sulliveqarlutik sulisut tassaapput pitsaassusilerinermut immikkoortortaqarfimmiut, laboratoriarmiut kiisalu nunatsinni tunisassialerisut.
Suliffeqarfissuarmi Sulisoqarnermut Immikkoortortami Ingerlatsisoq Christian Laursen oqaluttuarpoq: ’Qullersaqarfik Nuummiittoq arlalinnik atuuffeqarpoq. Suliffeqarfik tamakkiisumik isigissagaanni nunatta sineriaani tunisassiorfiit tunitsiviillu, avannaani Qaanaamiit kujataani Aappilattoq tikillugu, Nuummi qullersaqarfimmiit attavigineqartarput. Tassanngaanniit najukkani susassaqartut, aalisartut, pilersuisut minnerunngitsumillu sulisut aqutsisullu qanimut attaveqatigineqartarput. Aammattaaq suliffeqarfissuup avataaniittut soqutigisallit, soorlu assersuutigalugu Naalakkersuisut, Aalisarnermut Naalakkersuisoqarfik, Siulittaasup Naalakkersuisoqarfia, Pinngortitaleriffik, Aalisartut Kattuffii, Peqatigiiffiit nunatsinnilu ataatsimoorussamik kattuffik Sustainable Fisheries Greenland Nuummi suleqatitut pingaarutilimmik inissisimapput’.
Christian oqaluttuarportaaq Nuummi qullersaqarfik suliffeqarfissuarmi pilersaarusiornermut ataqatigiissaarinermullu qitiulluinnartumik inissisimasoq; sinerissami tunisassiorfiit tunitsiviillu 37-usut tunisassiornerat qullersaqarfimmi aqunneqarpoq, tassanngaanniillu tunisassiorfippassuit tamakkiisumik ingerlanneqarnerat aallunneqartuarpoq. Ilaatigut aamma kilisaateqarfik Nuummi qullersaqarfimmiittoq eqqaaneqarsinnaavoq, tassanngaanniimmi kilisaatit aqunneqarput.
Saaffiginnittarfimmiit majuartarfikkoorluta qullersaqarfimmi quleriiaani siullermi Mona nerisarfimmiittoq naapipparput. Nerisarfik qullersaqarfimmi tamanut kateriffiullunilu nerisarfiup sulisuisa sullarissut avatangiisini nuannersuni nerisarissaartitsinissartik isumaqagisarpaat.
Quleriit aappaanni qarasaasialerinermut aalisariuteeqqanullu immikkoortortat saniatigut aningaasaqarnermut immikkoortortaq Royal Greenlandip nunatsinni aallussaani tamani naatsorsuinermik aningaasaqarnermillu akisussaasutut sulisut sulliveqarput.
Quleriit pingajuanni akissarsialeriffik, attaveqatigiinnermut immikkoortortaq, CSR-lerisut assartugalerisullu sulliveqarput. Royal Greenlandimi CSR-lerineq patajaallisarneqarnikuullunilu ullumikkut Nuummiit aqunneqarpoq, tassanngaanniit suleqatigiinni pingasuusuni sulisut marluk suliffeqarfissuarmi tamarmi suliffeqarfiup iluaneersunik avataaneersunillu suleqateqartarput.
Qullersaqarfimmi quleriit sisamaanni qullerpaami imaanut isikkiveqarlutik sulliveqarput Director of Corporate Relations & HR, Jens K. Lyberth aamma Royal Greenlandip pisortaanertaava Susanne Arfelt Rajamand. Susanne februaarip aallaqqaataanni sulilersoq suliffeqarfissuaq pillugu ilinnialeruttorpoq: ’Royal Greenland suliffeqarfiuvoq soqutiginarluinnartoq, qullersaqarfimmilu eqeersimaartunik suliffeqarfissuarmilu tunisassianik naleqalersitsinermik ilisimasaqarluartunik sulisulimmi sulinera qujamasuutigilereerpara. Aamma Nuummi piginnittutta, Naalakkersuisut, kiisalu Kalaallit Nunaanni suleqatigisat suliffeqarfissuup avataaniittut naapinnissaannut periarfissaqarpunga’.
Pisortaq Jens K. Lyberth ukiuni qulingajanni Royal Greenlandimi sulisimasoq suliffeqarfiup qitiusumik immikkoortortaasa Nuummi katersorneqarnerannut peqataasimavoq: ’Suliffeqarfissuup qullersaqarfiatut sulisoqarnerup, aalisarnerup, tunisassiornerup aqutsinerullu tungaatigut piginnaasaqarlutalu ilisimasaqarnerput pingaaruteqarpoq. Tassunga ilutigalugu nunani tamalaani suleqatigut tikeraaraangata nunatsinni nunattalu avataani niuernermi ilisimasanik avitseqatigalugillu inerisaaqatigiittarnerput qujamasuutigaarput’.
Quleriit sisamaanni kilisaateqarfimmiut sulliveqarputtaaq, immikkoortortamilu tassaniipput sulisut aqqanillit kilisaatit aqqaneq marluk nunatta imartaani Atlanikullu Avannaata annerpaartaani aalisartut ingerlanneqarnerannik isumaginnittuupput. Immikkoortortami aqutsisuuvoq kilisaatinut pisortaq Andrias Olsen, kilisaatini arlalinni ukiorpassuarni naalakkatut sulisimanermigut imarsiornermik piginnaasaqarluartoq. Andriasip igalaavanit M/tr Sisimiut, umiarsualivimmi usingiartillunilu, inuttat taarserneqarlutillu poortuutissanik nutaanik taquassanillu aallersimasoq takuneqarsinnaavoq. Talittarfimmit qulleqarsaqarfik quleriinnik sisamanik portussusilik kilisaammut angisuumut avataasiortumut aalisariaqqinnginnermini tulanngalaartumut sanilliullugu mikisuaranngoriasaarpoq.
’Royal Greenland naapiguk’ qulequtaralugu allaaserisami tulliuttumi M/tr Sisimiunut ikeqataasinnaavutit.